Opetus- ja ohjausmenetelmät

Transcript

1. Opetus- ja ohjausmenetelmät Priima Akatemia
2. Menetelmän valitseminen • Tervetuloa tutustumaan erilaisiin menetelmiin ja pohtimaan niiden käyttöä opetuksessa ja ohjauksessa! • Tässä esityksessä esitellään opetukseen ja ohjaukseen soveltuvia menetelmiä sekä peilataan, minkätyyppisissä pedagogisissa malleissa niitä voidaan hyödyntää. • Menetelmät tukevat usein tietynlaisia tavoitteita, mutta niitä voi muotoilla ja muokata myös tarpeen ja tilanteen edellyttämällä tavalla. • Menetelmiä on valtavan paljon ja monista liikkuu myös useanlaisia sovelluksia. • Mikä on oppimiskokonaisuuden tavoite? Millä keinoilla ja työtavoilla tuo tavoite voitaisiin tehokkaasti, motivoivasti ja osallistavasti saavuttaa?
3. Menetelmän valintaan vaikuttaa moni tekijä On hyvä pohtia, mitä tavoitteita menetelmän avulla halutaan saavuttaa. Tarkoituksena voi olla esimerkiksi selvittää lähtötasoa, johdattaa aiheeseen, sitouttaa, motivoida, ryhmäyttää, tukea ideointia, ohjata etsimään tietoa tai pohtimaan, yhdistelemään opittua ja luoda uutta sekä selvittää, mitä on opittu ja oivallettu. Kannattaa myös miettiä, minkälainen on kyseisen oppimisprosessin kohderyhmä. Saman menetelmän toistaminen usein voi olla toisille turvallista ja toisille turhauttavaa. Miten hyvin tunnet oppijasi ja voit ennakoida heidän suhtautumistaan? Jos et tiedä kohderyhmää etukäteen, valitse mahdollisimman yleiskäyttöisiä menetelmiä.
4. Tutustutaan erilaisiin menetelmiin
5. Kohti erilaisia menetelmiä Lähtötaso, motivointi ja sitouttaminen Ideointi, tiedonhaku ja soveltaminen Oivallukset ja oppiminen
6. • Tavallisin tapa kartoittaa ennakkotietoja ja lähtötasoa on esimerkiksi jonkinlainen alkukartoituslomake tai lähtötasotesti. Tärkeää on miettiä, minkälainen menetelmä virittää oppijan sopivasti oppimiskokonaisuuden alkuun. • Ensimmäisen menetelmän avulla voidaan luoda tuntumaa siitä, mitä on tulossa ja minkälaista osaamista kokonaisuus edellyttäisi ja mitä on tarkoitus oppia. Saman menetelmän avulla voidaan perehdyttää ja toisaalta testata. • Esimerkkejä • Alkukartoitus, lähtötasotesti, itsearviointi tai muu kysely • Jana tai mittari (esim. tunnetila, oma osaaminen, ennakkoajatukset) • Ennakkokysymykset ja -tehtävät • Laajemmat valmentavat menetelmät, joissa yhdistyvät esimerkiksi kartoitus, kysely, mittaaminen jne.
7. • Usein oppiminen edellyttää esimerkiksi ideointia, tiedonhakua ja olemassaolevan sekä uuden tiedon soveltamista. Oppimiseen voi myös liittyä yhteistyötä, yhdessä tekemistä, yhdessä oppimista ja toisilta oppimista. Erilaisten menetelmien avulla nivotaan yhteen monia tavoitteita. • Rytmin luominen on aina tärkeää. Yksi selkeä perusrakenne on esimerkiksi aktivoiva luento ja kumuloituva ryhmä, jonka avulla voidaan esimerkiksi perehtyä uuteen asiaan, hakea tietoa, yhdistellä, soveltaa, arvioida ja keskustella sekä pohtia yhdessä. • Esimerkkejä • Ideariihi • Kuusi hattua (de Bono) • Learning Cafe • aktivoiva luento • case-työskentely • simulointi • kumuloituva ryhmä
8. • Oivallusten ja oppimisen havainnointi on tärkeä osa oppimisprosessia. Menetelmien avulla sitä voidaan tehdä näkyväksi ja ohjata oppija myös pohtimaan opittua, reflektoimaan. • Menetelmiä voidaan myös yhdistellä ja toisaalta samalla menetelmällä voi olla myös useita tavoitteita ja toimintoja. • Esimerkkejä • Käsitekartta, miellekartta, mind map • Kartoitus, testi tai itsearviointi • Learning Cafe • Kumuloituva ryhmä • Tuplatiimi
9. Janat, asteikot ja mittarit • Nykytilanteen, tietyn käsityksen, mielipiteen tai tunnetiilan selvittäminen on usein nopeaa janan, asteikon tai mittarin avulla. Yksinkertaisimmillaan kysymys voi olla esimerkiksi pyyntö arvioida tietyllä asteikolla haluttua asiaa. Tällä voidaan nopeasti selvittää isommankin kohderyhmän jakaumaa ja näkymiä. • Kysymyksen / väitteen on hyvä olla yksiselitteinen ja selkeä. Jana, asteikko tai mittari voi olla myös visuaalinen sovellus, josta oppija valitsee haluamansa kohdan ohjeen mukaan. • Janaan, asteikkoon tai mittariin voidaan myös palata oppimiskokonaisuuden aikana ja lopuksi - ja jos sisältö on suunniteltu sopivasti, samaa janaa, asteikkoa tai mittaria voidaan käyttää useamman kerran ja seurata näin tilanteen kehittymistä. Se voi tukea itsearviointia, mutta myös kouluttajan tekemää oppimisen seurantaa ja arviointia.
10. Ennakkotehtävät • Esimerkiksi käänteisessä oppimisessa ennakkotehtävien merkitys on suuri, kun halutaan pohjustaa varsinaista oppimistilannetta niin, että kaikilla olisi tietyt perustiedot olemassa opittavasta asiasta. Toisaalta ennakkotehtävä voi myös antaa kouluttajalle kuvaa kohderyhmästä ja oppijoista tarkemmin. • Ennnakkotehtävien avulla voidaan esimerkiksi virittäytyä teemaan, käynnistää pohdinta tai tiedonhaku, luoda ennakkokuvaa siitä, mitä oppimiskokonaisuudessa on tulossa vastaan. • Ennakkotehtävä voi olla myös oman mediatekstin tuottamista (teksti, kuva, video, äänitiedosto). • Tehtävänä voi olla esimerkiksi • media-aineistoon perehtyminen (tekstiä, kuvaa, videoita, podcast, taulukoita tms.) • kartoitus, kysely tai muu lomake • tiedonhakua • itsearviointia tai omien tietojen pohtimista tietystä aiheesta
11. Valmentavat menetelmät • Valmentavat menetelmät soveltuvat todella monenlaisiin tilanteisiin. Niiden keskeinen idea on saada oppija itse toimimaan, havainnoimaan, oivaltamaan ja oppimaan. • Valmentavia menetelmiä voidaan soveltaa yksilö-, pari- ja ryhmätyöskentelyyn eri vaiheissa. • Esimerkkejä menetelmistä: • GROW = Goal, Reality/Resources/Reframing, Options/Opportunities, Will/Wrap-up • SWOT = Strengths, Weaknesses, Opportunities, Threats • Unelmointi eli suuntaaminen tulevaan positiivisista lähtökohdista
12. GROW-malli
13. SWOT
14. Ideariihi • Brainstorming, aivoriihi, ideariihi, ideapaja... eri nimillä voi olla usein samansuuntainen tarkoitus kuten tässä. Ideariihen ideana on tuottaa ideoita, ajatuksia, ratkaisuja. Toimii parhaiten ryhmässä, mutta voidaan toteuttaa myös vaiheistettuna yhdessä vaikkapa kumuloituvan ryhmän menetelmän kanssa. Ideariihessä pyritään mahdollisimman nopeasti tuottamaan paljon erilaisia ideoita. Tähän voidaan käyttää aivan yhtä hyvin sähköistä välinettä kuin tuttuja post-it-lappuja. • Tuottamisen jälkeen aloitetaan ryhmittely ja vasta myöhemmässä vaiheessa karsitaan ideoita. • Ideariihi voi olla näppärä myös oppimiskokonaisuuden myöhemmässä vaiheessa, jos kohdataan esimerkiksi jokin ongelmatilanne, jota halutaan ratkaista luovasti uusilla tavoilla.
15. Kertakysymykset: 5 x miksi • Kun edessä on ongelma tai haaste, jota pitäisi ratkoa - tai tunnistaa tietty kipukohta - voidaan hyödyntää viiden kysymyksen taktiikkaa: ongelman juurisyy löytyy yleensä näin tehokkaasti. • Esimerkki: Kouluttajalla on ongelma, että verkkokurssi jää monella kesken. • MIKSI? > Muotoillaan ensimmäinen kysymys: Miksi kurssi jää kesken? Mietitään sitten tähän vastaus: Kurssi on melko kattava ja se vaatii opiskelijalta työtä, ilmeisesti liikaa osalle. • MIKSI? > Miksi kurssi on kattava ja monella liian työläs? Aihe on laaja sekä tärkeä ja sisältöä on paljon. • MIKSI? > Miksi sisältöä on paljon? Kurssia on tuotettu vuosien mittaan, joten sisältöä on ehkä kertynyt vähitellen liikaa. Samoin tehtävien määrä ei ole välttämättä enää suhteessa alkuperäiseen työmääräarvioon. Kurssin rakenne ei ehkä ole kovin selkeä kaikille. • MIKSI? > Miksi rakenne on epäselvä? Sisältöä ja tehtäviä on muokattu/lisätty palautteiden pohjalta, mutta mitään ei ole sinänsä poistettu. Kurssin toimivuutta ei ole alun jälkeen testattu. Voi olla, että opiskelija ei aina hahmota kokonaisuutta ja hän voi olla epätietoinen, mitä pitäisi tehdä ja missä järjestyksessä. • MIKSI? > Miksi opiskelija ei hahmota kokonaisuutta? Kurssilla ei ehkä ole tarpeeksi ohjauksellisia elementtejä ja käytetyt menetelmät eivät tue rakennetta. • Miksi-kysymysten avulla ongelma voi ensin tuntua monimutkaistuvan, mutta oikeastaan se tarjoaakin enemmän ratkaisuvälineitä samalla sekä pohjaa ratkaisujen ideointiin.
16. Kertakysymykset: 3 x miten • Miten-kysymysten avulla voidaan avata uusia ideoita ja mahdollisuuksia pohtimalla vastauksia näihin kysymyksiin. • Esimerkki:Kouluttajalla on edelleen ongelma, että verkkokurssi jää monella kesken. • MITEN? Miten kaikki opiskelijat saisivat jatkossa kurssin suoritettua? Ehkä pitäisi selvittää, mihin kohtaan suoritukset usein jäävät eli onko keskeytyksillä jotain yhteistä. Kun löydetään ongelmakohta tai -kohdat, on helpompi keksiä kehittämistoimia. • MITEN? Miten voidaan selvittää, mihin suoritus tyssää? Oppimisympäristön tilastoja ja raportteja on hyvä käyttää tässä apuna (kurssisuoritukset, kurssin tehtävät jne.). Toisaalta opiskelijoilta voi myös yrittää kysyä palautetta / syytä kurssin kesken jäämiseen. • MITEN? Miten pääsen katsomaan tilastoja ja raportteja? Kouluttajalla on Priimassa aina oikeudet omille kursseilleen. Jos täytyy tarkastella laajemmin raportteja, joihin oikeutta ei ole, kannattaa olla yhteydessä oman organisaation Priima-hallinnoijaan.
17. Näkökulmien vuorottelu • Monisssa tilanteissa hyödytään siitä, että vaihdetaan omaa näkökulmaa toisenlaiseksi - katsotaan ongelmaa, asiaa tai mielipiteitä eri suunnasta. Tunnettu menetelmä on de Bonon hatut eli asian tarkastelu kuuden erivärisen hatun avulla eri suunnista. Toisaalta myös erilaisten analyysityökalujen, kuten SWOTin, avulla voidaan myös saada aikaan hyvin tarkastelusuunnan muuttumista ja eri katsantokannan havaitsemista. • Roolipelit voivat myös olla silmiä avaava kokemus, kun asettaudutaan tiettyyn tilanteeseen jonkun toisen sijaan ja katsotaan asiaa niistä lähtökohdista. Roolipeliä voidaan toteuttaa enemmän tai vähemmän fiktiivisesti ja sitä voidaan esimerkiksi yhdistää oikean elämän simulaatioihin. • Esimerkkejä • 6 hattua eli de Bonon hatut • SWOT-analyysi • Roolipeli
18. Learning Cafe • Oppimiskahvilasta on monenlaisia variaatioita, mutta perusidea on, että kahvilassa on teemapöytiä, joiden äärellä tutustutaan, ideoidaan, perehdytään, sovelletaan ja niin edelleen. • Lue lisää oppimiskahvilasta.
19. Mind map • Miellekartta, ajatuskartta, ideakartta, mind map... Jälleen nimiä on useita ja toteutustapoja samoin. Tärkeintä mind mapissa on purkaa asioita ja niiden yhteyksiä, eri tasoja ja sisältöä osiin. • Mind map voidaan tehdä ennakkotehtävänä, kokoavana tehtävänä, tiedonhaun tehtävänä tai vaikka lopputehtävänä. Sitä voidaan myös työstää läpi oppimiskokonaisuuden. Vaihtoehtoja on paljon ja tavoite määrittelee sen, miten mind map soveltuu kyseiseen kohtaan. Sopii erityisesti visuaalisuutta arvostaville oppijoille.
20. Kumuloituva ryhmä Ryhmämenetelmät sovetuvat usein laajemmankin oppimiskokonaisuuden pohjaksi. Kumuloituva ryhmä on erinomaisesti toimintaa rytmittävä menetelmä, jossa lähdetään liikkeelle yksilötyöstä, siirrytään pari- tai pienryhmätyöhön ja sitten isompaan ryhmään. Portaita voi olla tarpeellinen määrä, mutta lopputuloksena keskustellaan isossa ryhmässä, jossa ovat mukana kaikki. Kumuloituvan ryhmän sisällä voidaan hyödyntää erilaisia pienempiä menetelmiä, esimerkiksi ideariihtä, miellekarttaa tms. kyseiseen vaiheeseen soveltuvasti. Lue lisää menetelmän perusteista: Kumuloituva ryhmä Menetelmä sopii hyvin myös verkossa toteutettavaksi, mutta edellyttää selkeää ohjeistusta ja rakennetta.
21. Vielä menetelmien valitsemisesta ja soveltamisesta • Samaa menetelmää voi usein hyödyntää sujuvasti oppimispolun eri vaiheissa. • Menetelmää valittaessa on tärkeää pohtia, minkälaiset työskentelytavat tukevat parhaalla tavalla oppimiskokonaisuuden tavoitteita ja toteutusta. Oppimiskokonaisuus voi rakentua yhden tai useamman menetelmän pohjalle. • Parhaimmillaan yhden menetelmän avulla saavutetaan monia tavoitteita, tapahtuu monipuolista oppimista. Toisaalta taas menetelmien vaihtelu ja limittäminen voi esimerkiksi lisätä motivaatiota ja entisestään tehostaa menetelmien tehoa.
22. Lopuksi • Menetelmien valitseminen ei ole aina helppoa, koska niiden toimivuuteen käytännössä vaikuttaa todella moni asia ja tekijä. • Kaikki lähtee oppimistavoitteesta tai - tavoitteista: miten luodaan konkreettinen polku kohti näitä tavoitteita? • Suunnistaessakin tarvitaan kartta ja kompassi - menetelmät ovat juuri näitä apuvälineitä!