Uusi työaikalaki 2019

Transcript

1. HPP Asianajotoimisto Oy Osoite Bulevardi 1 A, 00100 Helsinki Puhelin +358 9 474 21 Ohjelmisto- ja e-business ry Asianajaja Henna Kinnunen 12.12.2019 3.10.2019 Uusi työaikalaki voimaan tammikuussa – Mikä muuttuu?
2. § Uusi työaikalaki tulee voimaan 1.1.2020 § Keskeiset muutokset: 1. Etätyö ei enää lukeudu automaattisesti TAL:n soveltamisalan ulkopuolelle 2. Muutokset liukuvaa työaikaa koskevissa säännöksissä 3. Uusi joustotyöajan käsite 4. Yötyön teettäminen jatkossa joustavampaa 5. Lakisääteinen työaikapankki 6. Säännökset ylitöiden enimmäismääristä poistuvat, tilalle työajan enimmäismäärä Uusi työaikalaki ja keskeiset muutokset 2
3. § Lähtökohta: TAL:a sovelletaan kaikkiin työsuhteisiin. § Poikkeaminen lähtökohdasta edellyttää aina työntekijän työaika-autonomiaa = työntekijän työaikaa ei määritellä ennakolta eikä työajan käyttöä valvota, työntekijä saa aidosti itse päättää ajasta, jonka käyttää työn tekemiseen. § Muut poikkeamisen kriteerit vastaavat pääasiallisesti vanhaa lakia, mm. § Yrityksen tai sen itsenäisen osan johtamistehtävä tai tällaiseen rinnastettava itsenäinen tehtävä, ei edellytä esimiesasemaa (yritysjohto, mutta myös esim. johtavat konsultit). § Työ, jota siihen liittyvien toiminnan erityispiirteiden vuoksi tehdään sellaisissa oloissa, ettei voida katsoa työnantajan asiaksi valvoa siihen käytettävän ajan järjestelyjä (liikkuva työ tai työ, jossa työaika määräytyy suurelta osin työntekijän asiakkaan kanssa sopimien aikataulujen perusteella, kuten esim. myyjän tai kiinteistövälittäjän työ). § Etätyö ei enää merkitse automaattisesti poikkeusta TAL:n soveltuvuuteen. Soveltamisala 3
4. Työajan käsite TAL 3 §: ”Työaikaa on työhön käytetty aika ja aika, jolloin työntekijä on velvollinen olemaan työntekopaikalla työnantajan käytettävissä. Matkustamiseen käytettyä aikaa ei lueta työaikaan, ellei sitä samalla ole pidettävä työsuorituksena.” 4
5. Työajan käsite § Koulutukset, virkistystilaisuudet ym.? § Pakolliset terveystarkastukset? § Kuten nykyisessä laissa, matkustaminen ei lähtökohtaisesti ole työaikaa, ellei matkustaminen ole samalla osa työsuoritusta. § Nyt kuitenkin HE:ssä mainitaan nimenomaisesti työ, jossa työntekijä joutuu työpäivän aikana liikkumaan työskentelypaikkojen välillä (esim. sähköasentajan ja kodinhoitajan matkat työpäivän aikana) à Siirtymillä kiinteä liittymä varsinaiseen työtehtävään à Myös siirtymät ovat työaikaa. § Työajaksi katsottava matkustamiseen käytettävä aika erotettava TES-perusteisesta matka-ajan korvauksesta. 5
6. Varallaolo § Uudessa laissa ei enää erotella koti- ja vapaamuotoista varallaoloa. § Jos työntekijän on varallaoloaikana oleskeltava työpaikalla tai muussa työantajan osoittamassa paikassa, tai tällaisen paikan välittömässä läheisyydessä, varallaoloaika on työaikaa. § Vaikka työntekijä ei olisi muodollisesti sidottu varallaoloaikana tiettyyn fyysiseen paikkaan, mutta hänen on työkutsun saatuaan saavuttava työntekopaikalle tai ryhdyttävä työhön määrätyssä, lyhyessä ajassa ja olosuhteet tosiasiallisesti sitovat hänet työhön à Varallaoloaika on työaikaa (KKO 2015:48). 6
7. § Tilapäinen yötyö sallittua. § Jatkossa vain säännöllinen yötyö on rajoitettu tiettyihin töihin ja aloihin. § Tilapäinen yötyö on mahdollista työssä, joka sijoittuu tavanomaisesti päiväaikaan, mutta työnantajalle syntyy poikkeuksellinen tarve teettää töitä yöllä (esim. puhelinneuvottelu yöaikaan aikaeron vuoksi). § Ylitöiden enimmäismäärät poistuvat laista, tilalle tulee työajan enimmäismäärän käsite, joka pitää sisällään kaikki työtunnit niiden laadusta riippumatta. § Jatkossa työaika saa olla korkeintaan keskimäärin 48 tuntia viikossa 4 kuukauden jakson aikana. § Muutos kasvattaa vuosittaisen enimmäistyöajan 2.250 tunnista 2.304 tuntiin vuodessa. Muita yksittäisiä keskeisiä muutoksia 7
8. § Sunnuntaityön korotusosan vaihtamisesta vapaaksi voidaan sopia. § Aiemmin vain lisä- ja ylityökorvausten vaihtaminen vapaaksi on ollut mahdollista. § Kuten aiemmin, tietyssä asemassa olevien työntekijöiden kanssa voidaan sopia lisä- ja ylityökorvausten sekä sunnuntaityöstä maksettavan korotetun palkan maksamisesta kuukausittaisena kiinteänä korvauksena. Nyt TAL:ssa kuitenkin todettu selvemmin se, että sopiminen on mahdollista kaikkien esimiesasemassa olevien työntekijöiden kanssa. § Uutta: Kiinteästä korvauksesta voidaan sopia myös sellaisen työntekijän kanssa, jonka kanssa on sovittu joustotyöstä. § Uutta: Ellei muusta ole sovittu, sopimus voidaan irtisanoa päättymään seuraavan palkanmaksukauden päättyessä. § Kuten aiemmin: Työnantajan on merkittävä työaikakirjanpitoon arvioitu lisä-, yli- ja sunnuntaityön määrä kuukaudessa. § Työvuoroluettelo on laadittava vähintään viikoksi kerrallaan. Muita yksittäisiä keskeisiä muutoksia 8
9. § Työnantaja ja työntekijä voivat jatkossa aina sopia liukuvasta työajasta, vaikka sovellettava TES ei tunnista järjestelyä. § Uusi liukuvaa työaikaa koskeva säännös vastaa pääpiirteittäin nykyisen työaikalain sisältöä. Kuitenkin: § Liukuma-aika muuttuu 3 tunnista 4 tuntiin vuorokaudessa (säännöllinen enimmäismääräinen vuorokautinen työaika 11 h à 12 h). § Viikoittainen säännöllinen työaika saa olla keskimäärin enintään 40 tuntia neljän kuukauden seurantajakson aikana ja se voidaan ylittää/alittaa liukumarajojen puitteissa. Seurantajakson päättyessä ylitysten kertymä saa olla enintään 60 tuntia ja alitusten määrä enintään 20 tuntia. § Liukumia voidaan sijoittaa kokonaisuudessaan työpäivän alkuun tai kiinteän työajan päättymisen jälkeiseen aikaan, taikka niin, että liukumia käytetään sekä päivän aluksi että päivän päätteeksi. § Työntekijän pyynnöstä työnantajan on pyrittävä antamaan vapaa-aika kokonaisina työpäivinä. Liukuva työaika 9
10. § Uusi TAL edellyttää nimenomaista sopimusta, kun liukuvan työajan mallissa halutaan teettää lisä- tai ylityötä. § Liukuvaa työaikaa koskevan sopimuksen irtisanominen. § Toistaiseksi voimassa oleva sopimus: Irtisanottavissa päättymään työajan seurantajakson päättyessä. § Määräaikainen sopimus > 1 v.: Irtisanottavissa neljän kuukauden kuluttua sopimuksen tekemisestä niin kuin toistaiseksi tehty sopimus. Liukuva työaika 10
11. § Uusi työaikalaki sisältää uuden joustotyöajan käsitteen. Kyseessä on työaikaehto, josta voidaan sopia, kun vähintään puolet työntekijän työajasta on sellaista, jonka sijoittelusta ja tekemispaikasta työntekijä saa päättää itse. § Työaika, josta työntekijä ei saa itse päättää, sovitaan kiinteäksi työajaksi. § Viikoittainen säännöllinen työaika saa joustotyöajassa olla keskimäärin enintään 40 h neljän kuukauden ajanjaksossa. § Työajan tarkan sijoittelun asemesta työnantaja voi määritellä tehtävät ja niitä koskevat tavoitteet. § Kysymykseen tulevat tehtävät, jotka eivät pääasiassa ole sidottuja tiettyyn vuorokaudenaikaan, viikonpäivään tai työntekopaikkaan, kuten esim. vaativa asiantuntijatyö ja myyntityö. Joustotyöaika 11
12. § Joustotyöajan soveltaminen edellyttää työntekijän ja työnantajan välistä kirjallista sopimusta. § TAL edellyttää joustotyöaikamallissa myös lisä- ja ylityön teettämiseksi nimenomaista sopimusta. § Joustotyöaikaa koskeva sopimusehto voidaan irtisanoa päättymään kuluvaa tasoittumisjaksoa seuraavan jakson lopussa. § Joustotyöaikaa koskevan sopimuksen irtisanominen ei edellytä erityistä perustetta. § Työntekijän on toimitettava työnantajalle palkanmaksukausittain luettelo säännöllisen työajan tunneista siten, että siitä ilmenevät viikoittainen työaika ja viikkolepo. § Työnantaja täyttää työaikakirjanpitovelvoitteensa viemällä työntekijän ilmoittamat työajat työaikakirjanpitoon. Joustotyöaika 12
13. Joustotyöajasta sovittaessa on otettava kantaa ainakin seuraaviin: 1) Päivistä, joille työntekijä saa sijoittaa työaikaa. § Lähtökohta: Työtä tehtäisiin vain arkipäivisin. Voidaan kuitenkin sopia myös muusta. Jos työntekijällä on vapaus valita, tekeekö hän kyseisen työn arkipäivänä vai sunnuntaina, maksettaisiin sunnuntaina tehdystä työstä normaali palkka. Jos työnantaja edellyttää työskentelyä sunnuntaina, tulee siitä aina maksaa TAL:n mukainen sunnuntaityökorvaus. 2 ) Viikkolevon (pääsääntöisesti 35 h/vko) sijoittamisesta. § Sopimuksella voidaan sulkea työajan sijoittelun ulkopuolelle esimerkiksi sunnuntai tai sopimus voi lähteä siitä, että työntekijä voi työskennellä kaikkina viikonpäivinä. Tällöin työnantajan tulee seurata viikoittaisen vapaan toteutumista työntekijän tunti-ilmoitusten perusteella ja tarvittaessa puuttua työntekijän työajan sijoitteluun. Joustotyöaika 13
14. 3) Mahdollisesta kiinteästä työajasta (ei kuitenkaan klo 23 – klo 06 väliselle ajalle). § Kiinteä työaika voi olla osa päivästä tai esimerkiksi tietty päivä viikosta. 4) Sovellettavasta työajasta joustotyöaikaa koskevan sopimuksen päättymisen jälkeen. § Koska joustotyöaikaa koskeva sopimus on irtisanottavissa, on sovittava myös siitä työajasta, jota työsuhteessa noudatetaan siinä tapauksessa, että joustotyöaikaa koskeva sopimus päättyy. § Jos asiasta ei ole sovittu mitään, lähtökohtana on, että työsuhteessa on siinä tapauksessa noudatettava työaikalain tai työehtosopimuksen mukaista yleistyöaikaa. Joustotyöaika 14
15. § Uusi TAL sisältää säännöksen työaikapankista, aiemmin työaikapankki on voinut tulla käyttöön vain TES-määräyksen johdosta järjestäytyneillä työnantajilla. § Työaikapankki = Työ- ja vapaa-ajan yhteensovitusjärjestelmä, jolla työaikaa, ansaittuja vapaita tai vapaa-ajaksi muutettuja rahamääräisiä etuuksia voidaan säästää ja yhdistää toisiinsa. § Työaikapankki voidaan ottaa käyttöön kaikilla työpaikoilla riippumatta siitä, onko työnantaja järjestäytynyt ja soveltaako työnantaja TES:siä, jossa on määräys työaikapankista. § TES:llä ei voida kokonaan kieltää työaikapankin käyttöönottoa. § Järjestäytynyt työnantaja voi ottaa käyttöön lakisääteisen työaikapankin TES-perusteisen työaikapankin sijasta. Työaikapankki 15
16. § Työaikapankkiin voidaan siirtää työntekijän kutakin kertaa varten tai määrätyksi lyhyehköksi määräajaksi antamalla suostumuksella. § Lisä- ja ylityötunteja. § Liukuvan työaikajärjestelmän plustunteja max. 60 tuntia neljän kuukauden seurantajakson aikana. § Lakiin tai sopimukseen perustuvia rahamääräisiä etuuksia sen jälkeen, kun ne on ensin muutettu aikamääräisiksi (esim. su-työn korotusosat, työajan lyhennyskorvaus, erilaiset lisät, lomaraha jne.). § Erien tulee olla siirtohetkellä erääntymättömiä. § Työaikapankkiin ei saa siirtää säännölliseltä työajalta maksettavaa palkkaa, kulukorvauksia tai korvausluonteisia (esim. päiväraha) saatavia. Työaikapankki 16
17. § Edut muunnetaan aikamääräisiksi työntekijän talletushetken palkan mukaisesti (esim. etu 120 €, tuntipalkka 10 €/h à pankkiin siirretään 12 h). § Työaikapankkiin säästetty työaikakertymä ei saa kasvaa kalenterivuoden aikana yli 180 tuntia eikä työaikapankin kokonaiskertymä ylittää kuuden kuukauden työaikaa vastaavaa määrää. § Työnantajan on pidettävä työntekijäkohtaisesti kirjaa työaikapankkiin säästetyistä eristä ja säästettyjen erien pitämisestä vapaana. Työaikapankki 17
18. § Kun etu siirretään pankkiin, sen alkuperä menettää merkityksensä ja vapaa annetaan sen mukaisesti kuin pankin säännöissä on sovittu. § Työntekijällä on oikeus saada työaikapankkiin säästettyä vapaata vähintään kaksi viikkoa kalenterivuodessa. § Jos työaikapankkiin on säästetty vapaata yli kymmenen viikkoa, työntekijällä on kuitenkin oikeus saada vuodessa vapaata vähintään viidesosa työaikapankin kertymästä. § Työnantajan on työntekijän vaatimuksesta annettava vapaa seuraavan kuuden kuukauden aikana. § Jos työnantaja määrää vapaan ajankohdan, työntekijällä on niin vaatiessaan oikeus saada vapaan sijasta korvaus rahana. § Työaikapankkivapaa on VLomaL:ssa tarkoitettua työssäolon veroista aikaa à Kerryttää vuosilomaa. Työaikapankki 18
19. § Työaikapankin käyttöönotosta tulee sopia erikseen. § Sopimuksessa on sovittava ainakin seuraavista: § Eristä, jotka voidaan siirtää työaikapankkiin. § Säästämisrajoista. § Työaikapankin lakkaamisesta ja lakkaamishetkellä työaikapankissa olevien erien korvaamisesta. § Vapaan käyttämisen periaatteista ja menettelytavoista, joilla työaikapankkiin säästettyä aikaa pidetään vapaana. Työaikapankkia koskeva sopimus 19
20. § Sopimuksessa voi olla hyvä sopia lisäksi esim. seuraavista: § Millä menetelmällä eriä siirretään pankkiin (kerrytetäänkö kokonaisia päiviä vai siirretäänkö pienempiäkin eriä). § Miten vapaita pidetään (kokonaisia päiviä tai muutoin). § Sairastuminen ja pankkivapaa, jos halutaan poiketa aikaprioriteetista. § Sovitun pankkivapaan peruuttaminen tai siirtäminen. § Miten menetellään kertymän kanssa, kun työsuhde päättyy (vapaa, rahakorvaus, rahakorvauksen laskemisen perusteena oleva palkka). Työaikapankkia koskeva sopimus 20
21. Kanneajat § Työsuhteen kestäessä: § Kanne on nostettava kahden vuoden kuluessa sen kalenterivuoden päättymisestä, jonka aikana oikeus korvaukseen on syntynyt. § Työaikapankkiin talletettua vapaata koskeva kanne: Kanne on nostettava kahden vuoden kuluessa sen kalenterivuoden päättymisestä, jonka aikana pankkiin säästetty vapaa olisi lain tai sopimuksen mukaan tullut antaa. § Vanheneminen tapahtuu työsuhteen kestäessä em. tavalla riippumatta siitä, perustuuko työaikasaatava lakiin vai TES:siin (KKO 2018:10). § Työsuhteen päättyessä: § Kanne on pantava vireille kahden vuoden kuluessa työsuhteen päättymisestä. 21
22. Keskeisiä siirtymäsäännöksiä § Ylitöitä saadaan teettää VTAL:n ylitöiden enimmäismääriä koskevan säännöksen mukaan v. 2020 loppuun asti UTAL:n työajan enimmäismäärää koskevasta sääntelystä riippumatta. § Työnantaja saa soveltaa UTAL:n säännöksistä poikkeavia TES:n määräyksiä TES- kauden päättymiseen saakka, ellei TES:siä tätä ennen muuteta. 22
23. Kiitos. Asianajaja Henna Kinnunen henna.kinnunen@hpp.fi