Elisa Kettunen: Kunnat avoimen lähdekoodin hyödyntäjinä – strateginen valinta, vai olosuhteiden pakosta?

By: Elisa Kettunen, Johtaja, digitalisaatio ja tietoyhteiskunta, Suomen Kuntaliitto ry

Transcript

1. Kunnat avoimen lähdekoodin hyödyntäjinä – strateginen valinta, vai olosuhteiden pakosta? Elisa Kettunen, Johtaja, digitalisaatio ja tietoyhteiskunta Suomen Kuntaliitto, strategiayksikkö Elisa.kettunen(at)kuntaliitto.fi, puhelin: 050- 372 6789.
2. Elisa Kettunen Johtaja, digitalisaatio ja tietoyhteiskunta Oma historiani avoimen lähdekoodin parissa liittyy erityisesti erilaisiin yhteisiin kehittämisprojekteihin ja selvitystöihin Kuntaliitossa. Esim. kolmen vuoden välein toteutettavissa kuntien digitalisaatiokartoituksissa on aika ajoin selvitetty kuntien avoimen lähdekoodin käyttöä. Olen lisäksi työskennellyt paljon avoimen datan kysymysten parissa, etenkin 2010luvulla. 2
3. Avoin lähdekoodi Kuntaliitossa • Tulevaisuuden kunnan digitalisaatio –hanke 2018-2019 + 1 lisävuosi • Kunta.fi – kuntien yhteistyö erityisesti Drupal-verkkosivualustan kanssa (kuntaverkosto) • Avoimen tuotteiden hallintamallien laatiminen ja koulutusvideot (yhteistyö Oulun kaupungin, VTT:n ja VM:n kanssa) • Virolaisen kuntahallinnon kokousratkaisun Volis-järjestelmän soveltuvuutta Suomen selvitettiin • VM:n digikannustinrahoituksella toteutetut avoimet ratkaisut, esim. Pietarsaaren kokoushallintaratkaistu • Kuntien avoin kehitys- verkosto – jatkui Kuntaliiton hankkeen jälkeen kuntien keskinäisenä verkostona. • Lisäksi HALI – vihreä etuus hälytysajoneuvoille, hallintamallin ja yhteistyön kehittäminen. HALI ei ole avointa lähdekoodia, mutta siinä oli samankaltaisuuksia yhteistyömallissa. • eVaka ja KOHA-Suomi hankkeet – kuntien sparrailua hankkeiden eri vaiheissa. • Avoimen lähdekoodin hankintaopas kunnille, yhteistyössä COSS ry:n kanssa. 2022. • Erilaiset selvitykset vuosien varrella. • Tällä hetkellä avoin lähdekoodi liitetään erityisesti digisuvereniteettikysymyksiin. 3
4. Suomalaiset esimerkit Koha-Suomi • Koha on avoimen lähdekoodin kirjastojärjestelmä, jonka tausta on Uudessa-Seelannissa. Koodia kehittää ja ylläpitää kansainvälinen yhteisö (kukaan yksittäinen kaupallinen toimija ei omista sitä). • Suomessa Koha-järjestelmää kehitettiin OKM:n rahoittamassa Kohti-kohaa –hankkeessa. Kohan Suomen versio otettiin käyttöön ensin Joensuussa ja Mikkelissä 2014 alkaen. • Taustalla kirjastojärjestelmiin muodostunut monopolitilanne, jossa hinnat nousivat kestämättömälle tasolle kilpailun puuttuessa. • Koha-Suomi Oy perustettiin 2016. Sen tehtävä on kehittää ja ylläpitää järjestelmää omistajakirjastoilleen. • Koha-Suomen perustaminen on tervehdyttänyt kilpailutilannetta ja laskenut myös kilpailijan hintoja. KohaSuomen toiminnasta hyötyvät siis myös kilpailevan ratkaisun käyttäjät. • Hankintalain muutos uhkasi myös Koha-Suomen asemaa, mutta sen erityisasema on nyt huomioitu lainsäädännössä. 4 Hankintalaki 15§ kohta mahdollistaa Kohan toiminnan jatkossa: Edellä 2 momentissa säädettyä edellytystä sidosyksikön käytölle ei sovelleta sellaisiin sidosyksiköihin, jotka on perustettu yleisen edun vuoksi tuottamaan yksinomaan rajattua ja lakisääteistä palvelua tai tämän tuottamiseen välittömästi liittyviä tietojärjestelmiä. Tällaisen sidosyksikön liikevaihto ei saa ylittää yhtä miljoonaa euroa vuodessa. Tällainen sidosyksikön kanssa tehty palvelusopimus saa olla voimassa enintään neljä vuotta. (16.6.2026/519)
5. Suomalaiset esimerkit, eVaka eVaka kokoaa yhteen huoltajien ja • päiväkotien välisen tietoturvallisen viestinnän, läsnäolo- ja poissaoloseurannan, paikkahaut, sähköiset • päätökset sekä asiakasmaksujen laskutuksen. eVaka on alun perin Espoon kaupungin vuonna 2017 käynnistämä varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen avoimen lähdekoodin asiakastieto- ja toiminnanohjausjärjestelmä. eVakan lähtötilanteessa oli samantapainen tilanne, kuin Kohan osalta. • • Varhaiskasvatuksen tietojärjestelmämarkkinassa ei ollut tarjolla kuntien tarpeet ja lainsäädännön vaatimukset täyttäviä nykyaikaisia järjestelmiä. Markkinoilla oli ratkaisuja, mutta niihin ei kunnissa oltu tyytyväisiä. Vuoropuhelu markkinoiden kanssa ei johtanut kuntien kannalta tyydyttävään lopputulokseen. • Espoon kaupunki teki strategisen päätöksen rakentaa järjestelmä itse, ja ensimmäinen versio otettiin käyttöön vuonna 2020. • Tämän jälkeen Espoo lähti aktiivisesti hakemaan myös muita kiinnostuneita kaupunkeja yhteistyöhön kehittämään eVakaa ja jakamaan kehittämiskustannuksia ja hyötyjä. • Tässä kohtaa myös järjestämismallia pohdittiin (kuntaomisteinen yhtiö, vs. avoin lähdekoodi). 5 • Valtiovarainministeriön (3,4 miljoonaa e) digikannustinavustus vauhditti yhteiskehittämistä Espoon, Turun, Oulun ja Tampereen kesken.
6. Avoin lähdekoodi on osa eurooppalaista teknologiastrategiaa EU tavoittelee: • digitaalista suvereniteettia • kilpailukykyä • riippuvuuksien vähentämistä • yhteentoimivuutta • innovaatioita Avoin lähdekoodi nähdään yhtenä keinona näiden tavoitteiden saavuttamisessa. Keskustelu ei koske vain ohjelmistoja, vaan Euroopan kykyä hallita omaa digitaalista tulevaisuuttaan. 6
7. Avoin lähdekoodi ei automaattisesti tuota digitaalista suvereniteettia. Digitaalinen suvereniteetti on laajempi kysymys ja muodostuu siitä, että kunta (tai muu toimija) hallitsee: • dataansa • integraatioitaan • identiteettejä • palveluarkkitehtuuria • Toimittajariippuvuuksia • Lisäksi toimijan tulisi kyetä johtamaan tätä kokonaisuutta. Avoin lähdekoodi voi tukea suvereniteettia, mutta ei yksin takaa sitä. Lisäksi avoimen lähdekoodin hyödyntäminen edellyttää kyvykkyyttä, jota ei kaikilla toimijoilla ole (varsinkaan oletusarvoisesti). 7
8. Onko avoin lähdekoodi kunnalle strateginen valinta vai pakko? Milloin avoin lähdekoodi on perusteltu? Olosuhteiden pakko • Strateginen valinta • kustannukset karanneet • vähennetään toimittajalukkoa • vaihtoehtoja ei ole • usealla kunnalla sama tarve • toimittaja ei vastaa tarpeisiin • halutaan vaikuttaa kehityksen suuntaan • teknologinen riippuvuus muodostunut liian suureksi • tavoitellaan yhteistä omistajuutta • markkinoilla vähän kilpailua Paras lopputulos syntyy yleensä silloin, kun avoin lähdekoodi on tietoinen strateginen valinta eikä hätäuloskäynti. Sekä silloin, kun kunta on aidosti miettinyt omat osaamis- ja resursointitarpeensa suhteessa ratkaisun edellyttämään ylläpitoon ja hallintaan. 8
9. On myös vaatimuksiltaan kaksi aivan eri asiaa hyödyntää 1) valmiita avoimen lähdekoodin ratkaisuja, joissa on taustalla yhteisö ja hallintamallit sekä lisenssimallit, kuin 2) lähteä kehittämään lähestai kokonaan uutta ratkaisua omiin tarpeisiin. 9
10. Kysymys ei ole siitä, kuka omistaa koodin tai mitä se maksaa, vaan kuka kantaa vastuun. Lisenssi voi olla ilmainen, kokonaisratkaisu ei. Tarvitaan: • ylläpito • kehittäminen • tietoturvapäivitykset • tuki • hallintamalli • Rahoitus • Datanhallinta (esim. minne data tallennetaan?) Kysymys kunnille, kuka: • omistaa ratkaisun? tekee kehityspäätökset? vastaa jatkuvuudesta? • Avoimen lähdekoodin valinta ei saa johtaa toimittajalukosta ”palveluntuottajalukkoon”. 10 → Yritysten rooli – yrityksiä tarvitaan, jotta ekosysteemi on toimiva, kestävä ja resilientti • Avoimen lähdekoodin hyödyntäminen edellyttää useimmiten toimivia markkinoita tuottamaan ratkaisujen ylläpitoa, ohjelmistojen kehittämistä, integrointeja muuhun toimintaympäristöön. Tähän hyvin harvalla organisaatiolla on haluja, kykyä tai osaamista. • Toimivan markkinan kehittäminen avoimen lähdekoodin ympärille on menestymisen a ja o ja tässä nähdäkseni piilee myös useimmiten suurin riski. • Miten innostaa yritykset kehittämään avoimen lähdekoodin ratkaisuja ja tarjoamaan palveluita tähän markkinaan?
11. Teknologianeutraalius on kuntien etu – kunnalla tulisi säilyä kyky vaihtaa ratkaisua tarvittaessa Pidän riskinä ajatella, että avoin lähdekoodi olisi aina paras vaihtoehto. Hyvä lähtökohta on etsiä parasta mahdollista vaihtoehtoa ja aloittaa etsintä kaupallisilta markkinoilta. Jos markkinatilanne on terve, löytyy vaihtoehtoja ja hinta pysyy järkevänä. Joskus avoin lähdekoodi voi olla strategisesti tärkeä väline avata hankalia solmuja tai lukkoja. Tällöin sen käyttö on strategisesti perusteltua. Valinnan perusteina tulee olla: • toiminnallisuus • tietoturva • kustannustehokkuus • yhteentoimivuus • Elinkaarivaikutukset 11 Kunnan työkalupakkiin voi kuulua useita erilaisia ratkaisuja • avoin lähdekoodi • kaupalliset ratkaisut • hybridiratkaisut • Kunnan tulee itse ymmärtää omat resurssit, osaaminen, kunnan tietohallinnon arkkitehtuuri ja kyky ohjata toimintaa.
12. Viisi strategista kysymystä Mitä kuntajohdon kannattaa kysyä? • Missä olemme kriittisesti riippuvaisia yksittäisestä toimittajasta? • Mitkä järjestelmät ovat niin keskeisiä, että niiden omistajuus kiinnostaa meitä? • Mitä voisimme kehittää yhdessä muiden kuntien kanssa? • Missä avoin lähdekoodi loisi todellista kilpailua markkinalle? • Mitkä kyvykkyydet kannattaa omistaa itse ja mitkä ostaa markkinoilta? Avoin lähdekoodi ei ole kunnille itseisarvo. Sen arvo syntyy silloin, kun se tukee kuntien strategista autonomiaa, yhteistyötä ja kykyä hallita omia digitaalisia riippuvuuksia. Kunnan on sovitettava toimintaympäristön vaatimukset omiin resursseihinsa. 12