Upgrade to Pro — share decks privately, control downloads, hide ads and more …

Kuittirumba

Pekka Ahtonen
November 03, 2013

 Kuittirumba

Apps4Finland 2013 -kilpailutyö.

Creative Commons BY-ND 3.0

Pekka Ahtonen

November 03, 2013
Tweet

Other Decks in Business

Transcript

  1. Sisällys Kuitit dataksi –haaste 2 Käyttötapaukset 1) Takuukuitti 3 2)

    Matka- tai kululasku 6 3) Vertaile tuotteiden hintoja 8 4) Seuraa kulutustasi 10 Miten tämä on mahdollista? 12 Digitaalisen kuitin ekosysteemi 13 Hyödyt ekosysteemin toimijoille 14 Haasteet 15 Yhteenveto 16 Lähteet 17 3.11.2013 © Pekka Ahtonen 2/17
  2. Kuitit dataksi -haaste Tämä kilpailutyö pureutuu OP-Pohjolan esittämään Kuitit dataksi

    –haasteeseen idea- ja konseptitasolla. Työn lähtökohtana oli paneutua datana esitetyn kuitin eli digitaalisen kuitin käyttömahdollisuuksiin erityisesti kuluttajan näkökulmasta. Haastetta on pyritty lähestymään ennakkoluulottomasti, asenteella ”kaikki on mah- dollista”, miettimättä liikaa teknisiä rajoitteita tai käyttömahdollisuuksiin liittyviä käytännön haasteita. Havaitut tekniset haasteet ja muu problematiikka käydään kuitenkin läpi myöhemmin, työn loppuosassa. Käyttötapausten visualisoinnissa lähtökohtana oli pohtia, miltä ominaisuus voisi näyttää tulevaisuuden mobiililompakossa. Koska haasteen esittäjä OP-Pohjola antoi esimerkiksi kehittämänsä Pivo-lompakon, niin oli luontevaa käyttää pohjina Pivosta otettuja ruudunkaappauksia ja muokata niitä visualisoinneiksi uusista ominaisuuk- sista. Tässä tapauksessa käytössä oli Pivon tuorein Windows Phone –versio. "Jos saisit kuitin ostoksista datana käyttöösi, mitä tekisit sillä?” 3.11.2013 © Pekka Ahtonen 3/17
  3. 1) Takuukuitti ”Olet ostanut muutama kuukausi sitten uusia ruokailulautasia, joista

    yksi rikkoontuu yllättäen astianpesukoneessa. Tunnettu valmistaja lupaa tuotteilleen vuoden takuun, joten päätät viedä rikkoontuneen lautasen takaisin kauppaan, josta ostit sen. Osto täytyisi kuitenkin todistaa jotenkin, mutta kuittia ei vain löydy.” Kuinka moni kuluttajista arkistoi kassakuitit? Ja vaikka kuitti olisi tallessa, onko se enää luettavissa? Tiettyjen tuotteiden takuuajat voivat helposti olla jopa 15 vuotta. Käytännössä lämpö- ja valoherkät kassakuitit pitäisi skannata tai kopioida, että ne säilyisivät lukukelpoisina. Digitaalinen kuitti, jonka myyjä välittäisi keskitettyyn tietokantaan, johon kuluttajalla olisi pääsy toisi ratkaisun kuvattuun ongelmaan. Digitaalinen kuitti ja esimerkiksi maksukortilla tehty tapahtumatieto kulkisivat tietokannassa yhdessä, jolloin kuluttaja näkisi maksun kuitin esimerkiksi verkkopankkinsa kautta. Tai vaihtoehtoisesti mobiililompakkonsa kautta. Seuraavalla sivulla on esitetty, kuinka kuluttaja voisi etsiä esimerkkitapauksen takuukuitin käsiinsä mobiililompakko Pivon kautta. Kuva © http://tulleandtrinkets.com/2012/06/27/diy-mosaic-tray/ 3.11.2013 © Pekka Ahtonen 4/17
  4. RECEIPT 28.09.2013 11:50 Vaaleansinisellä merkityt ympyrät kuvaavat käyttäjän koskettamia alueita

    älypuhelimen näytöllä. Takuukuitin etsiminen 3.11.2013 © Pekka Ahtonen 5/17
  5. 2) Matka- tai kululasku 3.11.2013 © Pekka Ahtonen ”Olet saanut

    tehtäväksi hankkia työpaikallesi täydennystä kahviastiastoon. Teet ostokset omalla rahallasi, jolloin hyvityksen saadaksesi joudut tekemään yritykselle kululaskun.” Kulu- ja matkalaskut vaativat vielä nykyään, sähköisistä taloudenhallintaohjelmista huolimatta, kohtuullisesti manuaalityötä. Tiedot matkoista ja päivärähoista täytyy syöttää sisään, ja mikäli laskutettavana on kuluja, täytyy ne eritellä riveittäin ja ALV-kannoittain. Tuoterivikohtainen tieto on kyllä saatavissa, mutta vain paperisessa kassakuitissa*, joka täytyy skannata ja liittää esimerkiksi PDF-dokumenttina sähköiseen laskuun. Olisi paljon kätevämpää, jos tuotteiden osalta työntekijä voisi vain klikata kululaskuun liitettävät rivit, ja tiedot siirtyisivät automaattisesti. Myös työnantajan osalta laskun hyväksyntään liittyvä manuaalityö vähenisi merkittävästi. * Tosin ALV:n osalta rivikohtaista tietoa ei ole, vaan pelkkä erittely kannoittain. Kululaskun laatiminen voisi tapahtua esimerkiksi näin: 1) Avaa sähköinen taloushallinnan ohjelmisto ja luo uusi kululasku 2) Kirjaudu kuittitietokantaan esim. omilla verkkopankkitunnuksilla 3) Etsi käyttöliittymän kautta maksutapahtuma 4) Valitse liitettävät tuoterivit, jolloin mm. hinta- ja ALV- tiedot siirtyvät kululaskuun automaattisesti 5) Täytä laskun selite 6) Lähetä lasku hyväksyntäkiertoon Tuoterivit voisi myös merkitä eli ”tägätä” esim. mobiililompakon kautta jo matkan aikana, jolloin ne löytyisivät helpommin laskua tehtäessä. Vaihtoehtoisesti täggäyksen voisi tehdä myös kuittitasolla. Seuraavalla sivulla on esitetty, kuinka työntekijä voisi tägätä alussa mainitun kahviastiaston kuitin mobiililompakko Pivon kautta. 6/17
  6. Kuitin merkitseminen kululaskua varten 3.11.2013 © Pekka Ahtonen . .

    . RECEIPT 28.9.2013 11:50 . . . RECEIPT 28.9.2013 11:50 share... tag... add to favourites save to SkyDrive TAG Travel Work Home Hobbies Grocery Restaurant Other Vaaleansinisellä merkityt ympyrät kuvaavat käyttäjän koskettamia alueita älypuhelimen näytöllä. 7/17
  7. ”Haluat uudet lenkkarit. Olet löytänyt sopivan brändin ja mallin, ja

    nyt haluat tietää mistä kivijalkakaupasta saat tuotteen edullisimpaan hintaan. Et ole varma, mikä kyseisen mallin koko on sinulle paras, joten haluat sovittaa ensin ja ostaa sitten. Asut pääkaupunkiseudulla, mutta et halua lähteä ostoksille Kehä kolmosen ulkopuolelle.” Verkkokaupoissa tuotteiden hintavertailu on jo hyvän aikaa ollut vaivatonta. Erityisesti lentojen, matkojen ja hotellien, jotka kuuluvat verkon TOP-3 myydyimpiin tuotteisiin, vertailuun löytyy monia web-palveluita. Kivijalkakaupoissa myytävien tuotteiden osalta hintavertailu on paljon työläämpää. Käytännössä vertailu onnistuu vain kulkemalla fyysisesti liikkeestä toiseen, ja merkitsemällä tuotteiden hinnat ylös. Toki löytyy ketjuja, jotka hinnoittelevat yhtenevästi sekä verkossa että kivijalassa, mutta nämä ovat poikkeuksia. Mikäli anonymisoitu, digitaalinen kuittidata olisi julkisen rajapinnan takana, voitaisiin rakentaa palvelu, joka vertailee kivijalkakauppojen hintoja perustuen niistä tehtyihin ostoihin. Tällöin halvimmat lenkkarit voisi etsiä esimerkiksi näin: 1) Etsi haluttu tuotenimike 2) Valitse alueen säteeksi 10 km nykyisestä sijainnistasi 3) Valitse edullisimmat kaupat TOP-3 Seuraavalla sivulla on esitetty, kuinka vertailun voisi tehdä mobiililompakko Pivon kautta. Kuva © http://www.fotosearch.com/CSP214/k2142556/ 3) Vertaile tuotteiden hintoja 3.11.2013 © Pekka Ahtonen 8/17
  8. Nike Zoom Vomero... Nike Zoom Plus 3 Products SELECTED PRODUCT

    Category Shoes Brand Nike Model Zoom Plus 3 Size all search options Sort by 3 nearest shops SEARCH KooKenkä 65,90€ Intersport Mikonkatu 59,90€ Stockmann 69,90€ 3 NEAREST SHOPS Hintavertailu lähellä sijaitsevien liikkeitten kesken 3.11.2013 © Pekka Ahtonen Vaaleansinisellä merkityt ympyrät kuvaavat käyttäjän koskettamia alueita älypuhelimen näytöllä. 9/17
  9. 4) Seuraa kulutustasi 3.11.2013 © Pekka Ahtonen ”Haluat seurata kulutustasi.

    Käyt työssä ja saat kohtuullista palkkaa, mutta jonnekin ne rahat vain tuntuu menevän, kun tilisi saldo matelee paikoillaan. Mietit että mitähän sitä tuli ostettua kuluneen kuukauden aikana?” Monessa verkkopankissa on jo hyvän aikaa ollut mahdollista määritellä meno- ja tulokategorioita, ja luoda automaattisia lajittelusääntöjä näiden kategorioiden maksutapahtumien seurantaa varten. Työkalut kokonaisrahamäärän seurantaan ja trendien hakemiseen ovat myös useimmilla pankeilla saatavissa. Käytännössä maksutapahtumien lajittelu vaatii kuitenkin aina jonkun verran manuaalityötä, jos järjestelmä ei pysty päättelemään kategoriaa tai päättelee sen väärin. Toisena pankkien nykyisten järjestelmien ongelmana on rajoittuminen tapahtumakohtaiseen lajitteluun, koska tuoterivikohtaiset tiedot eivät välity kauppiailta eteenpäin. Mikäli digitaalinen kuittidata määriteltäisiin fiksusti siten, että yhteisesti sovittu tieto tuotekategoriasta saataisiin kauppiaalta automaattisesti, niin lajittelun manuaalityö poistuisi kokonaan. Lisäksi digitaalisen kuitin rivikohtaiset tiedot mahdollistaisivat tuotekohtaisen lajittelun. Esimerkiksi viimeisimmän kuukauden osalta TOP-3 kulutuksen seurannan voisi tehdä näin: 1) Valitse ajanjakso: viimeisin 1 kk 2) Valitse TOP-3 3) Paina kaavion sektoria nähdäksesi kategoriaan luokitellut tuotteet ja niitten hinnat Seuraavalla sivulla on esitetty, kuinka seurannan voisi tehdä mobiililompakko Pivon kautta. 10/17
  10. Kulutuksen seuraaminen kategorioittain 3.11.2013 © Pekka Ahtonen Vaaleansinisellä merkityt ympyrät

    kuvaavat käyttäjän koskettamia alueita älypuhelimen näytöllä. Huomaa että esimerkissä on hieman oikaistu, koska tilaston aikavälin valintamahdollisuutta ei näytetä. . . . share... statistics... 482 € 265 € 234 € 156 € shoes home grocery other . . . STATISTICS top-3 by cat STATISTICS top-3 categories by category by brand by model 11/17
  11. Miten tämä on mahdollista? Edellä esitetyt konseptit digikuitin hyödyntämisestä kuluttajan

    näkökulmasta ovat vain yksi pala kokonaisuutta. Jotta digitaalisen kuitin sisältämät tiedot ylipäätään luotaisiin, täytyy kauppiaitten olla mukana järjestelmässä. Ja mikäli kuittitieto yhdistetään maksun tietoihin, täytyy myös pankkien liittyä järjestelmään. Lisäksi digitaalisen kuitin sisältämät tiedot on standardoitava, ja luotava yhteiset tavat välittää niitä eri toimijoitten kesken. Mitä tietoja digitaalisen kuitin pitäisi sisältää ja miten se eroaisi nykyisin käytössä olevasta paperisesta kassakuitista? Vaikka paperinen kassakuitti sisältääkin tuote-erittelyn, niin maksupäätteet välittävät pankeille ainoastaan tiedon toimialasta*. Käytännössä siis esimerkiksi Prisman ostoskoriin kerätyt iPad, villasukat ja korvapuustit näkyvät kuitilla kaikki saman ”Grocery Stores, Supermarkets”-toimialan alla**. Kanta-asiakasjärjestelmän kautta digitaalinen tuote-erittely jää kyllä kauppiaan käyttöön, mutta ei kuluttajalle asti. Digitaalisen kuitin pitäisi esittää tuoterivikohtaisesti ainakin seuraavat tiedot: kategoria, nimi, koodi, ALV:n osa ja veroton hinta. Nämä tiedot mahdollistaisivat kaikki esitetyt käyttötapaukset, samoin kuin maksun jakamisen ALV-osaan ja nettohintaan jo pankissa, reaaliaikatalouteen siirtymistä ajatellen (s. 14). Vertailun vuoksi mainittakoon, että verkkokauppamaailmassa tuoterivikohtaiset tiedot ovat jo nyt käytössä. Useimmat verkkokauppaohjelmistot välittävät tuote-erittelyn esimerkiksi maksujenvälittäjälle, joka tarjoaa sen avulla kuluttajalle lisäarvopalveluita. Yhtenä esimerkkinä tuoterivikohtaiset palautukset. * Toimialakoodi (engl. Merchant Category Code) välittyy myös Pivoon aina kun kuluttaja maksaa maksukortilla. Edellyttäen että kuluttajan tili on kytketty kyseiseen korttiin. ** http://usa.visa.com/download/corporate/resources/mcc_booklet.pdf 3.11.2013 © Pekka Ahtonen 12/17
  12. Digitaalisen kuitin ekosysteemi Käyttötapauksien pohjalta kuluttajan hyödyt ovat ilmeiset, ja

    pankit pystyvät tarjoamaan uusia palveluja, mutta mitä kauppiaat hyötyvät? Kuluttajien ostokäyttäytyminenhän on jo nyt kanta-asiakasjärjestelmien kautta kauppiaitten tiedossa. Esimerkiksi Tanskassa vuonna 2007 aloitettuun eKvittering – kokeiluun* oli tätä kirjoitettaessa liittynyt vasta 12 liikettä, mikä kertonee jotain kauppiaitten innostuksesta. Uuteen järjestelmään liittyminen nähtäneen ylimääräisenä investointina, josta ei saada irti vastaavaa hyötyä. Toisaalta Suomessa S-ryhmä on aloittanut tarjota asiakasomistajilleen toimipaikoistaan ostettujen tuotteiden takuukuitit sähköisinä**. Palvelu tallentaa oston tuoterivikohtaiset tiedot, toisin kuin paperikuittien digitoitujen versioiden säilyttämiseen perustuvat palvelut***. Kuluttajien, pankkien ja kauppiaiden lisäksi muita digikuitin mahdollisia käyttäjiä voisivat olla esimerkiksi Verohallinto, tilitoimistot ja ohjelmistokehittäjät. Digikuitin ympärille voidaan ajatella rakentuvan eräänlainen ekosysteemi, jonka eri toimijat tuottavat, käyttävät tai rikastavat digitaalista kuittidataa. Ekosysteemin toiminnan kannalta on elintärkeää saada digitaalisen kuittidatan tuottajina toimivat kauppiaat sitoutettua mukaan jo alkuvaiheessa. Yksittäisten kauppaketjujen omat palvelut eivät vielä luo pohjaa koko Suomen tai EU:n laajuiselle ekosysteemille. Yhtenä vaihtoehtona voisi olla ohjaus EU-direktiivin ja paikallisen lainsäädännön kautta. Esimerkkinä vuonna 2011 annettu kuluttajansuojadirektiivi, jonka asettamat yhtenäiset pelisäännöt mm. etäkaupan palautuskäytäntöihin astuvat Suomessa voimaan ensi vuonna 2014. * http://www.ekvittering.dk ** http://www.s-kanava.fi/web/s/takuukuitit *** Esimerkiksi http://www.takuukuitti.fi ja http://www.arkkeo.com 3.11.2013 © Pekka Ahtonen 13/17
  13. Digikuitin ekosysteemi Kuluttajat Pankit Kauppiaat Tilitoimistot, yritykset Verohallinto Kehittäjät Hyödyt

    ekosysteemin toimijoille • Kuluttajille – kaikki edellä esitellyt käyttötapaukset • Pankeille – uudenlaiset palvelut • Kauppiaille – kilpailijoiden valikoiman ja hinnan seuranta avoimen, anonymisoidun datan kautta • Tilitoimistoille ja yrityksille – täysin sähköinen matka- ja kululaskutus • Kehittäjille – lisäarvopalveluiden rakentaminen avoimen, anonymisoidun datan avulla → uutta liiketoimintaa • Verohallinnolle – harmaan talouden torjuminen velvoittamalla kauppiaat digikuitin luomiseen – askel kohti reaaliaikaista taloutta: maksut voitaisiin jakaa jo pankissa ALV-tiedon perusteella yrityksen normaalille tilille ja verotilille meneviin osiin 3.11.2013 © Pekka Ahtonen 14/17
  14. Haasteet Digitaalisen kuitin edellä kuvatun kaltaisen ekosysteemin luominen on kunnianhimoinen

    hanke, vaikka puhuttaisiin pelkästään Suomen laajuisesta järjestelmästä. Kuten todettua, on kauppiaiden samoin kuin muiden toimijoiden saaminen ja sitouttaminen mukaan hankkeeseen varmasti yksi sen alkuvaiheen suurimmista haasteista. Jos taas ajatellaan digitaalisen kuittidatan sisältöä, josta pystyttäisiin esim. ruokailutottumuksien perusteella arvioimaan tilastollinen riski sairastua sydän- ja verisuonitautiin, niin esiin nousevat väistämättä monet yksityisyydensuojaan ja tietoturvaan liittyvät kysymykset. Missä ja miten data säilytetään? Mikä taho vastaa säilyttämisestä? Millä tahoilla on pääsy dataan? Miten kuluttaja valitsee haluaako julkaista anonymisoidun datansa vai ei? Miten data anonymisoidaan järkevästi? Näkisin että juuri datan luonteen takia sen säilytyksestä pitäisi vastata kaupallisesta intresseistä mahdollisimman riippumaton taho, kuten valtio tai EU. Samoin datan omistajuus ja sen käyttöoikeuksien määrittely pitäisi olla täysin kuluttajan käsissä. Samojen teemojen äärellä on myös Britannian hallituksen vuonna 2011 lanseeraama midata-visio* siitä, miten kuluttajat voisivat omistaa ja päästä käsiksi heistä kerättyyn dataan. * https://www.gov.uk/government/consultations/midata-2012-review- and-consultation 3.11.2013 © Pekka Ahtonen 15/17
  15. Yhteenveto Tämän kilpailutyön kokoaminen ja digikuitin mahdollisten käyttötapausten visualisointi Pivo-lompakon

    kautta on ollut erittäin antoisa ja mielenkiintoinen projekti. Etenkin kuluttajalle digitaalisen kuitin tuomat edut vaikuttavat houkuttelevilta, joskin käteismaksujen tuomat haasteet jätettiin käyttötapauksissa tarkoituksella huomioimatta. Tällöinhän pankkiin ei välittyisi maksutapahtumaa, jonka kautta kuluttaja pääsisi digitaaliseen kuittiin kiinni. Digitaalinen kuitti toisi kiistattomia etuja myös yrityksille, tilitoimistoille ja Verohallinnolle. Verkkolaskun kumppanina digitaalinen kuitti voisi parhaimmillaan mahdollistaa täysin sähköisen taloushallinnan ja yritysten reaaliaikatalouden. Reaaliaikatalous, jota tässä kilpailutyössä päästiin raapaisemaan ainoastaan pinnalta, on mielestäni verrattavissa paradigman muutoksen mm. verotuksessa, ja ansaitsisi sinällään oman kilpailutyönsä. Se että reaaliaikatalouden vaatiman infrastruktuurin luominen on yhtenä Työ- ja elinkeinoministeriön ICT 2015 –raportin esittämistä kehityspoluista*, osoittaa että kiinnostusta aiheeseen löytyy myös valtiovallan puolelta. Digitaalisen kuitin ekosysteemi voisi olla yksi askel kohti ICT 2015 –tavoitetta eli Suomen kehittämistä ICT:n soveltamisen kärkimaaksi. * http://ict2015.fi/toimenpiteet/polku-2-rakennetaan-yritysten- reaaliaikaisen-talouden-vaatima-infrastruktuuri/ 3.11.2013 © Pekka Ahtonen 16/17
  16. Lähteet • Apps4Finland virtuaalisessio 2 ja http://muistio.tieke.fi/A4F-hangout-2013 • http://ict2015.fi/toimenpiteet/polku-2-rakennetaan-yritysten-reaaliaikaisen-talouden-vaatima-infrastruktuuri/ •

    http://johannakotipelto.blogspot.fi/ • http://signalnews.com/uk-program-mydata-give-consumers-access-their-own-data366 • http://usa.visa.com/download/corporate/resources/mcc_booklet.pdf • http://www.facebook.com/groups/Virkamiestenavoinverkosto/ • http://www.luottokunta.fi/ • http://www.pivolompakko.fi/ • https://www.ekvittering.dk/ • https://www.gov.uk/government/consultations/midata-2012-review-and-consultation • https://www.gov.uk/government/policies/providing-better-information-and-protection-for-consumers 3.11.2013 © Pekka Ahtonen 17/17